Lähettäjä: Julius Karki Lähetetty: 10. joulukuuta 2016 11:08 Vastaanottaja: Kirjaamo Kopio: Mika Kukkonen; aarne.kurki@citykatsastus.fi Aihe: Lausunto ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta Tervehdys. Muutama kommentti ehdotetuista muutoksista: - 3 § 2. mom. ajoneuvojen katsastusväleistä, taulukon kohta d. Katsastusvälin määräytymisessä tulisi ottaa huomioon myös ajoneuvon iän lisäksi ajettujen kilometrien kuluttava vaikutus. Ehdotan lisättäväksi, että kun ajoneuvon ajokilometrimäärä ylittää ennalta määrätyn lukeman, esim 150-200 tkm, ajoneuvon katsastusväli lyhenee vuoden mittaiseksi, vaikka kymmenen vuoden ikää ei olisi vielä saavutettu. Kilometrilukeman tarkastus tehtäisiin vaikka nykymallin mukaan katsastuksen yhteydessä. - 4 §. Kuukauden katsastusjakso on käyttäjille luultavasti liian lyhyt, kun tuntuu, ettei nykyinen neljä kuukauttakaan riitä sopivan ajan löytymiselle. - 4 §. Katsastusalan toimijoiden suurin ongelma tällä hetkellä on se, että ajoneuvon katsastusmäärät jakautuvat hyvin epätasaisesti kalenterivuoden eri kuukausille. Kevään ruuhkakuukausina katsastusmäärät saattavat olla kaksinkertaiset vuoden hiljaisimpiin kuukausiin verrattuna. Tämä on aiheuttanut sen, että tuotantokapasiteettia on käytännössä mahdoton saada vastaamaan kulloistakin tilannetta. Tiloja ja laitteita sekä työvoimaa on aina liikaa tai liian vähän. Varsinkin työvoiman kannalta tilanne on vaikea. Katsastusalan hyvän työtilanteen vuoksi kausityöntekijöitä on melkein mahdoton saada, kaikilla alalla työskentelevillä kun on jo käytännössä vakituinen työpaikka. Pelkästään kausityöntekijöiksi koulutettavia ei juuri ole saatavilla, minkä lisäksi kouluttaminen on erittäin kallista ottaen huomioon sesongin lyhyyden ja sujuvan katsastamisen vaatiman harjoittelun pituuden. Edellä mainitut asiat aiheuttavat työntekijöille huomattavaa kuormitusta ruuhkakuukausina ja ylimääräisiä henkilöstökuluja yrittäjille hiljaisina kuukausina. Katsastusaikojen sumppuuntuminen ei ole myöskään asiakkaan etu, koska jonotusajat ja palvelun saatavuus luonnollisesti huononevat ruuhka-aikoina. Ongelma tulisi vielä korostumaan, jos katsastusjakso lyhenee ehdotuksen mukaisesti yhteen kuukauteen. Jos katsastusaikoja halutaan tulevalla asetuksella muuttaa, tulisi pyrkiä tasoittamaan nykyistä vaihtelua eikä pahimmillaan kasvattamaan sitä, minkä ehdotettu muutos mahdollistaa. Teoriassa voisi käydä niin, että kaikki 3 § 2. momentin taulukon a-d –kohtien ajoneuvot päätyvät katsastettavaksi samalle kuukauden ajanjaksolle. Tätä ei saa mahdollistaa. Ideaalitilanne olisi sen sijaan se, että koko Suomen katsastettava ajoneuvokanta olisi jaettu tasan kalenterivuodelle, parhaimmillaan niin, että joka arkipäivälle olisi sama määrä päättyviä katsastusjaksoja. Yleisesti ottaen voidaan vielä todeta, että muutosehdotus on täysin päinvastainen suunta, kun tarkastellaan visiota Suomesta, jossa liikennekuolemia ei olisi ollenkaan. Jo perusteluissa todetaan, että käytetyt matemaattiset mallit ennustavat liikenneonnettomuuksien ja –kuolemien määrän kasvua muutoksen seurauksena. Tähän yhtälöön kun lisätään vielä se, että keskivertokäyttäjä ymmärtää (tai on vähemmän kiinnostunut) autostaan ja sen toiminnasta vuosi vuodelta vähemmän, on valvonnan vähentäminen huono idea. Viikoittain tulee katsastettavaksi autoja, uudehkoja ja vähän ajettujakin, joissa on todella vaarallisia vikoja, joita käyttäjä ei ole huomannut, vaikka olisi pitänyt. Esimerkkinä vaikka lähes jarruttomia autoja, joilla on ajettu jo viikko- tai kuukausikaupalla; erittäin väljiä pyöränlaakereita tai niveliä, jolloin pyörän napa on ollut jo lähes irti; renkaita, jotka on ajettu kudoksille asti ja ovat räjähtämispisteessä. Vikoja, jotka huomaa heti auton ajettavuudessa, mutta joita käyttäjä ei ole osannut havainnoida. Trendi tämmöisten tapausten osalta on ollut koko katsastusurani ajan kasvussa, ainakin pääkaupunkiseudulla. Yleisesti ottaen auton asema tuntuu muuttuneen omistajan ylpeyden aiheesta normaalin käyttötavaran tasolle, jota todella sitten käytetään niin kauan, kun se vain liikkuu. Erityisen korostunut tilanne on mielestäni uudehkojen autojen kohdalla, joiden odotetaan toimivan moitteitta juuri vähäisen iän takia. Lisäksi on vielä todettava, että jos perusteena käytetään kuluttajan säästöä, osuu tämä helpotus sille ihmisryhmälle, jolla on varaa ostaa uusia tai uudehkoja autoja. Pienempituloisten, vanhoilla ja halvemmilla autolla ajavien lompakossa muutos ei tule näkymään. Terveisin, Julius Karki Päällikkö Citykatsastus Espoo Oy Puh: 020 707 1242 www.citykatsastus.fi