Lähettäjä: Tuomas Korpela Lähetetty: 4. lokakuuta 2017 11:49 Vastaanottaja: Kirjaamo; Lehtilä Olli Kopio: Miettinen Seija; Antikainen Päivi; tuuli-maaria.aalto@formin.fi Aihe: Re: LAUSUNTOPYYNTÖ: Luonnoksesta satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa - toimenpideohjelma 2017-2020 Hei, NewSpace toimialaa johdetaan nyt SatEO segmentistä, jonne yksityistä pääomaa tullut eniten. Tämä paperi käsittelee enemmän perinteistä navigaatiopuolen haasteita - hyvä siis täsmentää, koska NewSpace laitettu paperin avainsanoiksi. Ks. ICEYE julkaisu merelliseen toimialaan, esimerkkejä sovellusmahdollisuuksista. https://www.iceye.fi/lp/problem-solving-maritime-industry-sar-data?hsCtaTracking=f7fafd6a-16fa- 47a3-a587-29e735333bfb%7Cd6d54723-7f1c-49bd-9c00-67b504436523 Mitä tulee Avaruushallintoon, Suomi ei tarvitse vanhanaikaista, jostain muusta maasta kopioitua mallia vaan ketterän innovaatiorahoitusta ja KV-projektien hallintaa erikoistuvan yksikön. Nykyinen malli, jossa TEM päättää ja TEKES tekee asiantuntijatyöt tulisi paremmin integroida yhteen. Tällöin saisimme ketteryyttä päätöksentekoon ja hallinnollisiin asioihin. Norjassa esim. on vanhanaikainen avaruushallinto (&paljon rahaa), johon liittyy vain vähän täysin riippumattomia tai yksityisellä pääomalla toimivia yrityksiä. Ks. kuva liitteenä - emme tarvitse tällaista Suomeen. Tanskassa on kevyt toimintamalli, sekä vähemmän rahaa, i.e. on pakko innovoida PPP-tyylisillä malleilla miten NewSpace toimintaa käytetään ja myydään KV-markkinoille. Mielestäni Suomen tulisi tutkia sitä ja oppia Tanskan mallista erityisesti uuden ‘Business Finland’ perustamiseen liittyen - miten luoda “Born Global” kasvuohjelma. Silloin voidaan kaupallistaa suoraan isoille markkinoille, esim. Aasiaan, Amerikkoihin, mutta myös Euroopan Komission (sis. ESA:lle delegoidut tehtävät) Copernicus merkittäviin ohjelmiin suomalaista osaamista ja yritysten tuotteita. - Esim. optisilla satelliiteilla ei voi monitoroida Grönlannin alueita, mutta Copernicus/Sentinel-1 antaa vain 5-7 kuvaa viikossa. Sillä Tanska ei pysty täyttämään velvoitteitaan, mutta ICEYE voi tarjota kaupallisella konstellaatiolla satoja tai jopa tuhansia kuvia tarvittaessa per viikko (räätälöidä palvelu asiakkaalle). Tässä yksi esimerkki, miksi ESA/Komissio haluavat NewSpace toimijoita Euroopan sisältä, koska muuten he joutuvat ostamaan ne muualta. Mekin ollaan nostettu H2020 rahaa, joten mielellään myös tuotteistetaa Euroopan tarpeisiin kaupallisia ratkaisuja. - Avaruushallinto tulee olla siis myös UM suuntaan tehokkaasti yhteydessä. Esim. Tanskassa on huomattavasti tehokkaampi valtiollinen myynti&markkinointikoneisto. Siellä Dansk Indusri & UM toimivat tehokkaasti yhdessä ja esim. YK-lle myyvät kasvavalla vauhdilla (lähes €700Mn vuodessa) kun Suomen kyky myydä&markkinoida YK:lle on laskennut jo pitkään (alle €10Mn). Tämä vain yksi esimerkki mitä avaruushallinon organisointi myös tarkoittaa, koska YK on yksi merkittävä ostaja mutta myös mahdollistaja alan tarpeille. Saimme onneksi kutsun YK Teknologiapäivälle, jonne tulee heidän korkean tason ostajat... Johdannossa puhutaan Digitalisaatiosta - NewSpace on erityisesti sitä. ICEYE tapauksessa teemme itse satelliitit, operoimme niitä e2e ohjelmistoillamme, myymme dataa ja analytiikkaa digitaalisena palveluna. Nykyinen voimassa oleva Suomen kansallinen strategia (2013-20) sis. “suomalaiset toimijat edustavat maailman kärkeä, tietoon perustuvassa liiketoiminnassa” - ICEYE on nopeasti noussut yhdeksi maailman johtavaksi NewSpace yritykseksi, mm. ESA on tunnistanut meidän olevan erittäin tärkeä Euroopalle. Komission DG GROW on tunnistanut Copernicus ohjelman puutteet ja esim. Arktinen voisi olla tulokulma, josta sitä lähdetään yhdessä ESA:n kanssa ratkaisemaan. Keskustelin Juncker kabinetin kanssa mikä on Euroopan avaruusstrategian tilanne - se on valitettavasti paperinipun pohjalla nyt. Yksi syy on että DG GROW vastaa siitä, mutta osaaminen on ESA:ssa. Eli viimeisen vuoden aikana on tapahtunut vähän - Euroopan avaruusstrategian toteutus on heikkoa, joska Komissiossa ei ole suoraa kapasiteettia ajaa sitä. Tämän johdosta suuret EU-maat ajavat kansallisia avaruusohjelmia sekä kansallista teollisuutta, mutta suuret teolliset toimijat hyötyvät eniten (saavat tilaukset sekä Komission, ESAn että kansallisten hankkeiden kautta). NewSpace tulee haastamaan kaiken tämän, joten se on erityisen tärkeää Suomen tiimeille ymmärtää, i.e. TEM / PLM / LVM / VNK - NewSpace vs. perinteinen avaruustoiminta. Paperistanne puuttuu segmentointi. On aivan erityisen tärkeää kuvata miten Galileo ja Copernicus ovat EU-tasolla eri ohjelmia sekä miten NewSpace niitä haastaa/komplementoi. NewSpace vs. perinteinen valtiollinen/yli-valtiollinen tulisi selvittää perinpohjaisesti, koska toimivat täysin eri malleilla. On hyvä myös huomioida mikä on military - dual use - siviili toimintaa, ICEYE kuuluu selkeästi jälkimmäiseen kategoriaan, mutta perinteisesti SAR-tutkakuvaa käytetty kahteen ensimmäiseen. OneWeb taas on yksi esimerkki isosta yksityisellä pääomalla tulevasta yrityksestä, joka on tulee perinteiseen avaruusliiketoimintaan mukaan, mutta ei siis NewSpace mallilla. WMO myös pohtii miten New Space dataa voidaan ostaa, koska meteorologia on perinteisesti pohjautunut avoimeen tietoon. NewSpace kun on yksityistä liiketoimintaa niin WMO tarvitsee uudet mallit ostaa dataa jäsenien käyttöön. Kun on selkeästi kuvattu mikä on SatEO/kaukokartoitusta ja mikä on valtiollinen palvelu (esim. Copernicus / Galileo) niin tällöin on helpompi käsitellä miten esim. NewSpace SatEO voisi komplementoida joihinkin sovelluksiin, mahdollistaa uusien paikkatietoihin liittyvien innovaatioiden luomista Suomesta. ICEYE järjestelmällä nähdään esim. jäiden liikkeet talvella, joka on tärkeää laivaliikenteelle. Nähdään myös parkkipaikat, satamat ja lentokentät, jotka ovat toisella tavalla tärkeitä liikenteen kohteita. SatEO tietoa käytetään myös laittomien aktiviteettien valvontaan, esim. laiton kalastus, laiton metsänhakkuu, voidaan positioida merirosvojen liikkeitä vaikka AIS on pois päältä, Search&Rescue, Frontexin uudet valvontaratkaisut Euroopan rajoille, etc. Piensatelliittiosiosta puuttuu SME-toiminta, joka kasvaa globaalille markkinalle. Tässä arvokas osa olisi se Suomen mahdollisuus, ei vain että saadaan iso voluumi pieniä startup-firmoja vaan kasvua keskisuureksi, suurta liikevaihtoa tuottavaan ‘työllistäjään'. Avaruushallinto kappaleessa kuvataan vanha malli. Kuvista puuttuvat elinkeinoelämän kontaktit, i.e. me teemme kovasti työtä että saadaan ESA & Komissio ostamaan suoraan palveluita meiltä. Siellä on myös tunnistettu nämä haasteet, jotka esim. Yhdysvalloissa on jo ratkaistu pidemmän aikaa sitten (esim. DoD / NGA / Digital Globe ). NASA:lla on myös omaa budjettia ostaa palveluita yrityksiltä, kun ESA taas on ylivaltiollinen T&K organisaatio, jolla ei ole menetelmiä edistää Euroopan innovaatioita ilman että he uusivat käytäntöjään. Yhteenvetona, NewSpace on erityisesti digitalisaatiota, miten dataa tuotetaan, käsitellään ja myydään eri kohteisiin. Ohjelmistot (ml. tekoäly, alustatakous, cyber) tulisi korostaa myös tässä paperissa, koska silloin tunnistetaan miten päästään maailmanmarkkinoille toivottavasti tehokkaammalla, paremmalla tavalla. Yt, Tuomas -- Tuomas Korpela Sales Director and Senior Advisor, ICEYE tuomas.korpela@iceye.fi +358407033594 Secure email for confidential information: https://iceye.sendsafely.com/u/tuomas.korpela On 3 Oct 2017, at 14.57, Leino Hidalgo Kirsi wrote: Arvoisa vastaanottaja, ohessa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa - toimenpideohjelma 2017-2020, ja itse Satelliittinavigoinnin toimenpideohjelma - luonnos. Lausunnot pyydetään toimittamaan sähköisesti liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) ja osoitteeseen olli.lehtila@lvm.fi, tiistaihin 17.10.2017 mennessä. Lisätietoja asiasta antaa liikenneneuvos Seija Miettinen-Bellevergue (seija.miettinen@lvm.fi, puh. 0295 34 2563). Ystävällisin terveisin Kirsi Leino Hidalgo Sihteeri Liikenne- ja viestintäministeriö Tieto-osasto Turvallisuusyksikkö Eteläesplanadi 16, Helsinki I PL31, 00230 Valtioneuvosto kirsi.leinohidalgo (a) lvm.fi puh. 029 534 2590