L�hett�j�:��������������������������� Marie Grannas [[email protected]]

L�hetetty:��������������������������� 19. maaliskuuta 2014 10:47

Vastaanottaja:������������������� Valtiovarainministerio VM

Kopio:��������������������������������� Marlene Svens

Aihe:����������������������������������� Kaskisten kaupunginvaltuuston 13�/13.3.2014 Kaupungin lausunto valtionosuusj�rjestelm�n uudistamisesta 2015

Kaskisten kaupungin lausunto

Kaupungin lausunto valtionosuusj�rjestelm�n uudistamisesta 2015

KH 11.03.2014, � 30

KH 16.01.2014, � 6

Valmistelija M.S, J.J:

Hallinnon ja aluekehityksen ministerity�ryhm� hyv�ksyi valtionosuusj�rjestelm�n uudistamisen p��periaatteet ja laskentakriteerit 3.12.2013.

Valtiovarainministeri�n kunta- ja aluehallinto-osasto pyyt�� kuntien kommentteja selvitysmies

Arno Miettisen alustavasta, hallinnon ja aluekehityksen ministerity�ryhm�n k�sittelem�st� ehdotuksesta valtionosuusj�rjestelm�n uudistamiseksi. Kuntien kommentit tulee antaa 17.1.2014 menness�. Kuulemiskierroksella pyydet��n kuntia ottamaan kantaa mm. k�ytettyihin kriteereihin, laskentaperusteisiin sek� valtionosuusj�rjestelm�n uudistukseen tarvittavaan siirtym�aikaan. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusj�rjestelm�n uudistamiseksi kuntakuulemisen j�lkeen tammikuussa.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerity�ryhm� k�sitteli alustavasti valtionosuusuudistuksen siirtym�aikaa 12.12.2013. Lopullisesta siirtym�ajan pituudesta p��tet��n kuntien kuulemisen j�lkeen hallituksen esityksen yhteydess�. Ministerity�ryhm�n arvion mukaan valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa k�ytet��n v�hint��n viiden vuoden siirtym�aikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan (euroa asukasta/vuotta kohti) esimerkiksi seuraavasti:

1 vuosi: 50 euroa/as

2 vuosi: 50 euroa/as (ja kokonaismuutos 100 euroa/as)

3 vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 180 euroa/as)

4 vuosi: 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 260 euroa/as)

5 vuosi: 120 euroa/as (ja kokonaismuutos 380 euroa/as)

Esitys valtionosuusj�rjestelm�n uudistamisesta 2015:

Nykyist� valtionosuusj�rjestelm�� on pidetty monimutkaisena ja vanhentuneena. Valtionosuusj�rjestelm�� yksinkertaistetaan ja selkeytet��n v�hent�m�ll� merkitt�v�sti laskentakriteerej� ja poistamalla kriteerien p��llekk�isyyksi�. Nykyj�rjestelm�ss� kriteereit� on l�hes 50 ja osa niist� on p��llekk�isi�.

M��r�ytymisperusteiden laskentaperiaate selkiytyy; yleisperiaatteena on asukasluku * hinta * kerroin.

V�est�n ik�rakenne ja sairastavuus ovat edelleen valtionosuuksien perusteena. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkitt�v�sti kunnan v�est�n ik�rakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sis�lt�j� kuitenkin uudistetaan ja p�ivitet��n.

Uuden j�rjestelm�n perusrakenne on seuraava:

A. Laskennalliset kustannukset

B. Kuntien omarahoitusosuus

C. Lis�osat

D. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus

E. Muut valtionosuuksiin teht�v�t lis�ykset/v�hennykset ja siirtym�tasaukset

Uuden j�rjestelm�n perusrakenteen osat ovat samat kuin nykyisess� j�rjestelm�ss�, mutta niiden sis�lt�ihin ja painoarvoihin esitet��n j�ljemp�n� mainittuja muutoksia:

A. Uudet laskennallisten kustannusten m��r�ytymisperusteet:

Laskennalliset kustannukset m��r�ytyv�t seuraavien kriteerien mukaan:

- Ik�rakenne

- Sairastavuus

- Asukastiheys

- Ty�tt�myysaste

- Vieraskielisyys (koko v�est�n perusteella, nykyisin vain EOP-ik�iset)

- Kaksikielisyys

- Saaristolaisuus

- Koulutustausta

-Ik�rakenne ja sairastavuus (painotukset THL:n ja VATTin selvityksist�, muutettu ik�rakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia).

Esityksen mukaan uudessa j�rjestelm�ss� ik�rakenteen painoarvo/osuus kaikista laskennallisista kustannuksista olisi n. 70 % ja sairastavuuden n. 24 %. Nykyj�rjestelm�n mukaan ik�rakenteen painoarvo on n. 82 % ja sairastavuuden 9,6 % (vuoden 2013 tasossa), katso Valtionosuusj�rjestelm�n uudistaminen -liitteen taulukko, p�iv�tty 17.12.2013, sivulla 3.

-Ty�tt�myysaste (kunnan kerroin = kunnan ty�tt�myysaste/koko maan keskiarvo)

-Kaksikielisyys (kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen v�est�n perusteella, asukasluvun perusteella jaetaan n. 35 % ja ruotsinkielisten perusteella 65 % koko summasta).

-Vieraskielisyys (kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus v�hennettyn� sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin).

-Asukastiheys (kunnan kerroin = koko maan keskiarvo/kunnan asukastiheys, kerroin rajattu maksimissaan 20:een).

-Saaristo (varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista v�hint��n puolet asuu ilman kiinte�� tieyhteytt� mantereeseen = korotus on kolminkertainen).

-Koulutustausta (kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30 � 54-vuotiaiden osuus vastaavasta ik�luokasta v�hennettyn� sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin).

B. Kunnan omarahoitusosuus

Uudessa j�rjestelm�ss� tulojen tasauksen painoa kasvatetaan suhteessa kustannusten/tarve-erojen tasaukseen. Tulojen tasauksen (verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen) eurom��r�ist� muutosta vastaavasti korotetaan kunnan omarahoitusosuutta. Siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali. Vuoden 2013 tiedoilla siirron suuruus on n. 700 milj. euroa.

C. Lis�osat

Lis�osat eiv�t kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin. Ne sis�lt�v�t nykyisen yleisen osan ja lis�osat. Lis�osien kokonaism��r� on vuoden 2013 tasossa 305,7 milj. euroa.

Uuden j�rjestelm�n mukaiset lis�osat:

-Syrj�isyys (syrj�isyysluvun perusteella, jos syrj�isyysluku on yli 1,5 = kunnan kerroin on kolminkertainen).

-Saamelaisten kotiseutualueen lis� (saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella kerrottuna saamenkielisten osuudella koko v�est�st�).

-Ty�paikkaomavaraisuus (kunnan kerroin = kunnan ty�paikkaomavaraisuus v�hennettyn� sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin).

Kunnalle my�nnet��n ty�paikkaomavaraisuuden perusteella m��r�ytyv�n� lis�osana eurom��r�, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden m��ritelty ty�paikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasm��r�ll� ja ty�paikkaomavaraisuuskertoimella. Korvaa nykyisen taajamarakennelis�n.

D. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus

Nykyisen j�rjestelm�n mukaan kunnalle my�nnet��n verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lis�yst� (tasauslis�), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 91,86 prosenttia eurom��r�st�, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasm��r�ll� (tasausraja).

Kunnan valtionosuuteen lis�t��n asukasta kohden tasauslis�n� tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksen mukainen eurom��r�.

Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylitt�� tasausrajan, v�hennet��n kunnan valtionosuudesta asukasta kohden eurom��r�, joka on 37 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (tasausv�hennys).

Jos kunnille yhteens� maksettavat tasauslis�t ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin teht�v�t tasausv�hennykset, v�hennet��n kuntien valtionosuudesta t�t� erotusta vastaava eurom��r�.

Jos kuntien valtionosuuteen yhteens� teht�v�t tasausv�hennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslis�t, lis�t��n kuntien valtionosuuteen vastaavasti t�t� erotusta vastaava eurom��r�. Valtionosuuden v�hennys tai lis�ys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yht� suuri.

Uuden, ehdotettavan verotulotasauksen sis�lt�:

Uuden, ehdotettavan verotulotasausj�rjestelm�n mukaan tasausraja on 100 % (nyt 91,86 %) ja tasauslis� 80 % (nyt 100 %). Kunta saa tasauslis�� 80 prosenttia kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. T�ll�in kunta hy�tyy verotulojen kasvusta tasausrajan ja tasauslis�prosentin erotuksen verran eli 20 prosenttia, kun nykyisin kunnan verotulojen kasvu v�hent�� vastaavasti tasauslis��. Verotulojen v�hentyess� tilanne on vastaava eli kunnan verotulojen ja tasauksen yhteism��r� (tasattu verotulo) laskee 20 prosenttia verotulojen v�henemisen kokonaism��r�st�.

Ehdotuksen mukaan tasausv�hennys olisi 30 % lis�ttyn� tasausrajan ylitt�v�n osan luonnollisella logaritmilla>tasausv�hennys liukuva (nykyisin kiinte� 37 %).

Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylitt�� tasausrajan, tehd��n kunnan valtionosuuteen tasausv�hennys. Tasausv�hennys on 30 prosenttia tasausrajan ylitt�v�st� eurom��r�st� lis�ttyn� mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksik�iksi. T�m� tarkoittaa sit�, ett� tasausv�hennysprosentti on progressiivinen.

Kuten nykyisinkin, veroprosentin (kunnallis- ja kiinteist�vero) muutokset eiv�t vaikuta verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen, koska tasaus lasketaan maan keskim��r�isill� veroprosenteilla.

E. Muut valtionosuuksiin teht�v�t lis�ykset/v�hennykset ja siirtym�tasaukset

Tarkoituksena on yhdist��/karsia mahdollisuuksien mukaan. Toistaiseksi laskelmissa on mukana nykyiset er�t sellaisinaan.

Tehtyjen koelaskelmien mukaan Kaskisten kaupunki saisi uuden j�rjestelm�n mukaan valtionosuuksia n. 160.000 euroa enemm�n, ts. + 117 euroa asukasta kohden. Nykyinen valtionosuus on laskelmien mukaan 1.824.314 euroa. Uusi valtionosuus olisi 1.988.133 euroa, katso liite.

P��t�sehdotus (M.S.)

Kaskisten kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtionosuusj�rjestelm�n uudistusehdotuksesta 2015:

Valtionosuuksia my�nnett�ess� valtion tulee ottaa paremmin huomioon ne paikkakunnat, jotka ovat menett�neet merkitt�v�n m��r�n ty�paikkoja ja joiden ty�tt�myys on maan ja maakunnan keskiarvoja korkeampi. Valtioneuvosto nimesi Kaskisten kaupungin �killisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009 Oy Mets�-Botnia Ab:n lakkauttaessa sellutehtaansa Kaskisissa. Kaupunki menetti t�ll�in noin kolmanneksen Kaskisten ty�paikoista, ts. yli 300 ty�paikkaa. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausj�rjestelm� johti kuitenkin siihen, ett� kaupunki maksoi vuosina 2009-2012 ollessaan �killisen rakennemuutoksen alue muille kunnille enemm�n valtionosuuksien tasausta (3,9 milj. euroa) kuin kaupunki sai valtionosuuksia (1,3 milj. euroa). Kaskisissa on edelleen Pohjanmaan maakunnan korkein ty�tt�myysaste eli 12,6 %.

Valtiolla tulee olla k�ytett�viss��n keinoja my�nt�� ainakin tilap�isesti 2-3 vuoden ajan rakennemuutospaikkakunnille korkeampia valtionosuuksia ty�tt�myyden negatiivisten vaikutusten lievent�miseksi ja paikallisen taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Muilta osin kaupungilla ei ole huomautettavaa valtionosuuksien uudistusehdotuksesta 2015.

Kaupunginhallitus

Kaupunginjohtaja t�ydensi p��t�sehdotustaan kursiivilla merkityll� lauseella:

Kaskisten kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtionosuusj�rjestelm�n uudistusehdotuksesta 2015:

Valtionosuuksia my�nnett�ess� valtion tulee ottaa paremmin huomioon ne paikkakunnat, jotka ovat menett�neet merkitt�v�n m��r�n ty�paikkoja ja joiden ty�tt�myys on maan ja maakunnan keskiarvoja korkeampi. Valtioneuvosto nimesi Kaskisten kaupungin �killisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009 Oy Mets�-Botnia Ab:n lakkauttaessa sellutehtaansa Kaskisissa. Kaupunki menetti t�ll�in noin kolmanneksen Kaskisten ty�paikoista, ts. yli 300 ty�paikkaa. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausj�rjestelm� johti kuitenkin siihen, ett� kaupunki maksoi vuosina 2009-2012 ollessaan �killisen rakennemuutoksen alue muille kunnille enemm�n valtionosuuksien tasausta (3,9 milj. euroa) kuin kaupunki sai valtionosuuksia (1,3 milj. euroa). Kaskisissa on edelleen Pohjanmaan maakunnan korkein ty�tt�myysaste eli 12,6 %.

Valtiolla tulee olla k�ytett�viss��n keinoja my�nt�� ainakin tilap�isesti 2-3 vuoden ajan rakennemuutospaikkakunnille korkeampia valtionosuuksia tai ainakin mahdollisen verotulontasauksen pienent�mist� ty�tt�myyden negatiivisten vaikutusten lievent�miseksi ja paikallisen taloudellisen tilanteen parantamiseksi Muilta osin kaupungilla ei ole huomautettavaa valtionosuuksien uudistusehdotuksesta 2015.

Kaupunginhallitus p��tti lis�t� lausuntoon viel�, ett� Kaskisten kaupungin( Suupohjan rannikkoseudun) tukialue t�ytyisi muuttaa valtiontukialueeksi 1 tai 2.  

Kaupunginhallitus p��tti hyv�ksy� n�in t�ydennetyn p��t�sehdotuksen.

______________

KH 30 �

Valmistelija M.S., J.J.

Valtiovarainministeri� pyyt�� kuntien lausuntoja selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusj�rjestelm�n uudistamisesta. L�ht�kohtana on, ett� valtion ja kuntien v�linen kustannustenjako ei muutu valtionosuusuudistuksen johdosta. Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on, ett� perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyist� enemm�n perusopetuksen toimintaymp�rist�� kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien v�est�osuuteen, aikuisv�est�n koulutustasoon sek� ty�tt�myysasteeseen.

Valtionosuuslaskelmat on p�ivitetty vuoden 2014 valtionosuusm��rien tasolle. Uudet kuntakohtaiset laskelmat uudistuksen vaikutuksista valtionosuuksiin ovat kuntien k�yt�ss� lausuntakierroksen aikana. Valtiovarainministeri� pyyt�� kuntia kiinnitt�m��n huomiota erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

� ehdotettaviin kriteereihin

� ik�ryhmien ja sairastavuuden painoihin

� muiden kriteerien painoihin

� m��r�ytymisperusteiden laskentaperiaatteisiin

� verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen

� siirtym�tasauksen kestoon ja porrastukseen

P�ivitettyjen laskelmien mukaan Kaskisten kaupungin uusi valtionosuus on 2,01 milj. euroa. Kaskisten nykyinen valtionosuus on 1,86 milj. euroa. Kaskisten kaupunki saa laskelmien mukaan 156.464 euroa lis��, ts. lis�yst� on 113 euroa/asukas (vuoden 2014 tasolla).

Lausunnot tulee antaa viimeist��n 4.4.2014 klo 16 menness� s�hk�postitse osoitteeseen [email protected].

P��t�sehdotus (M.S.)

Kaupunginhallitus esitt�� kaupunginvaltuustolle seuraavaa Kaskisten kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta:

Valtionosuuksia my�nnett�ess� valtion tulee ottaa paremmin huomioon ne paikkakunnat, jotka ovat menett�neet merkitt�v�n m��r�n ty�paikkoja ja joiden ty�tt�myys on maan ja maakunnan keskiarvoja korkeampi. Valtioneuvosto nimesi Kaskisten kaupungin �killisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009 Oy Mets�-Botnia Ab:n lakkauttaessa sellutehtaansa Kaskisissa. Kaupunki menetti t�ll�in noin kolmanneksen Kaskisten ty�paikoista, ts. yli 300 ty�paikkaa. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausj�rjestelm� johti kuitenkin siihen, ett� kaupunki maksoi vuosina 2009-2012 ollessaan �killisen rakennemuutoksen alue muille kunnille enemm�n valtionosuuksien tasausta (3,9 milj. euroa) kuin kaupunki sai valtionosuuksia (1,3 milj. euroa). Kaskisissa on edelleen Pohjanmaan maakunnan korkein ty�tt�myysaste eli 13,9 %.

Valtiolla tulee olla k�ytett�viss��n keinoja my�nt�� ainakin tilap�isesti 2-3 vuoden ajan rakennemuutospaikkakunnille korkeampia valtionosuuksia tai ainakin mahdollisen verotulontasauksen pienent�mist� ty�tt�myyden negatiivisten vaikutusten lievent�miseksi ja paikallisen talouden tilanteen parantamiseksi.

Muilta osin kaupungilla ei ole huomautettavaa valtionosuuksien uudistusehdotuksesta 2015.

Uusien yritysten paikkakunnalle tulon ja seudun investointien edist�miseksi Kaskisten kaupungin tukialue tulisi muuttaa valtiontukialueeksi 1 tai 2.

Kaupunginhallitus

p��tti hyv�ksy� p��t�sehdotuksen.

T�m� pyk�l� julistettiin v�litt�m�sti tarkastetuksi.

_______________

KV 13 �

Kaupunginvaltuusto

p��tti hyv�ksy� p��t�sehdotuksen seuraavalla lis�yksell� p��t�sehdotuksen toiseen kappaleeseen:

My�s vuoden 2009 j�lkeen on menetetty useita kymmeni� teollisia ty�paikkoja Mets� Woodin toiminnan supistuessa Kaskisissa.

__________